Jumat, 10 Februari 2017

The reason?

Oon tässä hieman miettinyt tätä juttua. Enemmänkin siis tätä kirjoittamista. Voiko tämä olla syy, miksei paino tipu? Stressaanko blogin pitämistä? Antaako netissä pyörivät miljoonat laihdutusblogit ja erinlaiset onnistumisen tarinat liian kovat paineet? Mietinkö alitajuisesti, että minun tulisi julkisesti todistaa koko maailmalle, että onnistun? Pitäisikö minun saada viikottain positiivisia tuloksia, että saisin pidettyä blogini mielenkiintoisena ja sitä kautta paljon lukijoita? Tälläisiä ajatuksia... Lähes päivittäin jollain tapaa mietin, että pitäisi tulla tänne kirjoittamaan. Todistamaan, että hyvin menee ja että kyllä täällä porskutellaan menemään. Harmittaa, kun ei ole kuvia julkaistavaksi. Rupesin asiaa oikeasti miettimään tarkemmin, Onko tässä SE syy?
Hasil gambar untuk The reason?
idolaqq

Olen myös huomannut itsessäni, että mietin aika paljon mitä muut ajattelevat. Huomaavatko muut laihtumista tai muutoksia. Saatan jopa miettiä etten tahdo nähdä joitain tiettyjä ihmisiä, vanhoja tuttuja,  ennen kuin elopainosta on tippunut seuraavat -10kg. Eikö tämä ole jo sairasta?!
Miksi muiden mielipide on minulle niin tärkeä? Tässähän tehdään muutoksia itseä varten eikä muita. Miksi mulla tarvisi edes todistaa kenellekkään muulle yhtään mitään? Tässähän pitäisi ajatella omaa hyvinvointia, terveyttä. Ei mitä naapurin jaska tai joku ylä-asteen vanha tyttökaveri Sirpa mahtaa miettiä kaupungilla vastaan kävellessään.

Mietin myös, että tuovatkohan kaksi veljeäni jollain tapaa paineita.. Kummatkin heistä ovat harrastaneet kuntosalilla käyntiä useamman vuoden. Molemmat ovat timmissä kunnossa. Toinen kisailee painojutuissa harrastepohjalta ja toinen tekee omaksi ilokseen näyttääkseen hyvältä. Molemmat ovat tiputtaneet kiloja kovasti. Talvella massakuuria ja kesällä taas vatsalihakset näkyviin. Miksi pojat onnistuu vuodesta toiseen ja ite räpiköin perässä epätoivoisesti? Ihan kuin minulla tulisi heille todistaa, että kyllä siskokin osaa. Miksi? Eihän minulla tule tätä ajatella todistuksena pojille, vaan tämähän pitäisi olla edelleen omaksi parhaaksi?


Mistä nämä ajatukset oikein kumpuavat? Onko teillä samoja fiilisiä koskaan? Miten saisin iskettyä tuohon pääkoppaan, että kaikki tuollaiset ajatukset pitäisi nyt saada unohdettua ja keskittyä oikeasti vain omaan hyvinvointiin ja terveyteen.

Tidak ada komentar:

Posting Komentar